Juhlavuoden 2017 juttusarja osa 8: Pirjo Alarauhio – Ajax-Sarkkirannan pitkäaikaisin työntekijä.

Pirjo Alarauhio on nähnyt työnsä kautta konkreettisesti Ajax-Sarkkirannan kasvun entistäkin merkittävämmäksi ja vaikuttavammaksi jalkapalloseuraksi. Seurasihteerinämme työskentelevä Pirjo palvelee seuraväkeä tarkalla ja tunnollisella otteella jo yhdeksättä vuotta. Pirjon kanssa juttutuokio pidettiin missäpä muuallakaan kuin töissä, Ajax Sarkkirannan toimistolla, Kempeleen palloiluhallilla.

Pirjo aloitti Ajaxissa vuonna 2009, työskenneltyään sitä ennen 22 vuotta kaapelityöntekijänä PKC-groupilla. Toimintojen siirryttyä ulkomaille oli edessä uudelleen kouluttautuminen ja alan vaihto. ”Pääsin työkkärin koulutuksen kautta työkokeiluun Ajax-Sarkkirantaan. Olin ensin kuukauden kokeilujaksolla, jonka jälkeen kolme vuotta oppisopimuksella. Oppisopimusjakson jälkeen Ajax-palkkasi minut niin sanotusti oikeasti töihin.” Pirjo naurahtaa avatessaan alkuaan Ajax-Sarkkirannassa. ”Tuolloin työkkäri tuki työnantajaa investoimalla minulle toimistopöydän, toimistotuolin ja tietokoneen.” Pirjo taustoittaa.

Työ on edelleen jatkuvaa kouluttautumista. Alkuvaiheessa koulutuksia piti käydä melkoisen tiuhaan. ”Ihan aluksi aloitin ATK-kurssilla, joka mahdollisti työkokeilun. Tämän jälkeen töiden ja vastuiden lisääntyessä olen mm käynyt kolme kurssia kirjanpitoa ja kaksi kurssia palkanlaskentaa Kaukovainiolla OSAOn liiketalousyksikössä.” Pirjo avaa. ”Täysin ongelmitta hommat eivät heti sujuneet. Joukkueet alkoivat ihmettelemään missä kotipelikalenteri viipyy. Olin kovasti sitä mieltä, että kalenteri on lähetetty ihan aikataulun mukaisesti. Taisi olla Sykön Ilkka, joka toimi tuolloin erään joukkueen joukkueenjohtajana, kun soitti ja kysyi miten olen osoitteet kirjoittanut? Kyllä naurua riitti kun selvisi, että sähköpostissa (at) ei kirjoitusasuna kelpaa, vaikka kuinka monta kertaa lähettäisi.” Pirjo nauraa. ”Nykyään kun on näitä tutorvalmentajia, niin tuolloin minulla oli onneksi toimisto-tutor. Käytännössä Kankaan Matti vastasi pääosin kouluttamisestani ja Jaakkosen Reijo myös jonkin verran.” Pirjo kertaa.

Alkuvaiheessa Pirjon työtehtäviin kuuluivat silloisen pelipassin käyttö (nyk. pelipaikka) ja kioskihommat. ”Kioskikonttia ei tuolloin vielä ollut ja tarvikkeiden varastoinnissa oli omat haasteensa. Saimme urheilukeskuksen kenttämiehiltä jonkinlaisen kopin kuivatarvikkeiden ja välineistön säilytykseen. Muilta osin oltiin Kankaan Matin omien kylmälaitteiden varassa. Tästä syystä myytiin usein ei oota, kun tavaraa ei uskallettu määränsä enempää myyntiin kerralla ottaa.” Pirjo muistelee. ”Kioskin pitämisessäkin oli omat haasteensa. Kioskia pidettiin turnausten ja edustuksen pelien yhteydessä aina tapahtumaa varten kasattavassa metallirunkoisessa teltassa. tekonurmen puolella homma oli ok, mutta yleisurheilukentän puolella jouduttiin tukkanuottasille lentopalloilijoiden kanssa. He pyörittivät kioskia yleisurheilukentän huoltorakennuksen tiloissa ja väittivät, että heillä on sitä kautta yksinoikeus makkaran myyntiin yleisurheilustadionin alueella. Noh, näin ei lopulta ollut ja Ajax-jännärit saivat Ajaxin makkarat.” Pirjo kertoo.

Aika nopeasti työnkuvaan liittyivät myös palkanmaksu, laskuttaminen ja kirjanpidolliset tehtävät. Rahastonhoitajien kouluttaminenkin siirtyi Pirjon vastuulle piakkoin seuran tekemien muutosten jälkeen. ”Tullessani taloon seuralla oli vain yksi tili, josta kaikki rahaliikenne hoidettiin. Jo samana vuonna joukkueille hommattiin omat tilit. Tällöin päätilimme lisäksi joukkueilla oli yhteensä 12 tiliä. Jotain kasvusta kertonee se, että nyt tuo tilimäärä on 25 kappaletta.” Pirjo taustoittaa. ”Aloittaessani nuorimmat ikäluokat olivat P02 ja T01. Mukavaa, että seuraihmisissä on edelleen sellaisia tuttuja, jotka ovat tulleet toimintaan mukaan samoihin aikoihin kuin itsekin aloitin. Vanhimmat ikäluokat olivat tuolloin P97 ja T95 sieltäkin tulee toki edelleen tuttuja paljon vastaan eri yhteyksissä.” Pirjo ynnäilee.

Ensimmäisistä vastuualueista elävästi on jäänyt mieleen myös seuran viirien tekeminen. ”Tuolloin viirien suhteen oltiin ns omavaraistuotannossa. Hankin kankaat, tarvikkeet ja tein sapluunat. Ainut ulkopuolinen työ oli painattaminen, jonka hoiti Painomiehet. Viirejä piti saada äkkiä ja paljon. Tämä yhtälö tarkoitti sitä, että työskentelin välillä kotonani omalla ompelukoneellani. Tuotanto kävi niin kovilla kierroksilla, että vanha metallirunkoinen ompelukone ylikuumeni ja leikkasi niin sanotusti kiinni. Kiire loppui hetkeksi siihen.” Pirjo nauraa. Nykyään seura hankkii viirit tilauspalveluna, jotta ompelukone ja Pirjo eivät ylikuumene liikaa 😊

Työn vaihtelevuus ja monipuolisuus saavat Pirjolta kiitosta. ”Valmentanut en ole, mutta melkolailla kaikkea muuta seuratyöhön liittyvää on matkalle mahtunut” Pirjo tuumaa ja jatkaa. ”Varustehommat kuuluivat osaan työtäni isomminkin jossain vaiheessa. Lisäksi päättäjäisten järjestäminen kuului ja tietyiltä osin kuuluu edelleen työtehtäviini. Tätä kautta tilavaraukset, kahvitusten järjestämiset, palkintojen tilaamiset jne ovat tulleet tutuksi. Muutamissa muissakin tapahtumissa olen saanut olla mukana toteuttamassa. Ehkäpä parhaiten on jäänyt mieleen, kun olimme silloisen valmennuspäällikön Kedon Jannen kanssa pitämässä pallotutkaa Santamäen koululla. Keskittymiseni herpaantui hetkeksi ja juuri tuolloin eräs pikkupoika latasi melkoisella hevosenpotkulla pallon suoraan otsaani. Työ osaa olla välillä siis kovaa.” Pirjo virnistää. ”Seuraavalla kerralla, kun olin silloisen Fortum tutorimme Husun Jannen kanssa Oulunsalossa koululla pitämässä vastaavan tyyppistä tapahtumaa pysyin poissa pallon tieltä.” Pirjo jatkaa

Tapahtumista yksi mieleenpainuvimmista on ollut silloisen A-maajoukkueen päävalmentajan Mika-Matti ”Mixu” Paatelaisen pitämä treeni Ajax-Sarkkirannan P03 joukkueelle. Ajax Sarkkirannan 03 pojat voittivat Mixu Paatelaisen huipputreenit Fortum Tutor -ohjelman järjestämässä vuosittaisessa kampanjassa. Treenit järjestettiin Kempeleessä helmikuussa 2012. Kyseisestä treenistä löytyy muuten videomateriaalia YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=dK_PL-RooOk

Treeneistä kohistiinkin pitkään ennen tapahtumaa, kuten myös sen jälkeen. Yksi nyanssi tapahtumassa oli hodari- ja mehutarjoilun järjestäminen. Tehtävä lankesi Pirjolle, joka menikin tilaamaan ison määrän hodareita paikalliselta Ramin grilliltä. Tähänkin liittyy tilannekomiikkapitoinen tarina. ”Esittelin olevani Ajaxin asialla. Grillin henkilökunta kysyi mikä on Ajax? Tuumasin, että jalkapalloseura ja vaikka itse pyöreähkö olenkin, niin en ole tässä se pallo. Hetken hiljaisuuden jälkeen naurua riitti ja taisi käydä niin, että hodarit järjestyivät lopulta sponssina.” Pirjo veistelee.

Pirjokin odottaa jo kovasti Ajaxille uutta hallia seuran kasvaessa. Olosuhteiden kehittyminen on välttämättömyys. ”Toki täytyy sanoa, että toimisto-olosuhteissa on ollut aikanani jo hienoa kehitystä. Aluksi toimistomme oli Pirilässä OSAOn puutarhapuolen tiloissa. Välillä työskenneltiin aikamoisissa ääriolosuhteissa, sillä työpaikan toimisto tarjosi välillä saunan ja toisinaan taas kylmiön. Tietokonetta naputeltiin hanskat kädessä ja toppavaatteet päällä.” Pirjo muistelee.

Jalkapallo kuuluu työn kautta nykyään osaksi Pirjon elämää, vaikka suoranaista lajitaustaa ei juuri olekaan. ”Pikkutyttönä olen viimeksi kotipihalla pelannut, kun pojilla ei ollut pihapeleihin tasamäärää pelaajia. olin ainoana tyttönä peleissä mukana ja sain opastusta siskoni mieheltä, joka oli itse jalkapalloilija.” Pirjo kertaa ”peliuraansa”. ”Vapaa-aikana pärjään kyllä varsin hyvin ilman jalkapalloakin, mutta aina tulee katsottua uusimmasta Rantalakeudesta onko lehdessä Ajax-juttuja.” Pirjo jatkaa ja kertoo odottavansa ennen kaikkea Kärjen Kimmon hersyviä ja värikkäitä kirjoituksia.

Ajax-Sarkkiranta ry kiittää Pirjoa äärimmäisen merkittävästä työpanoksesta seuramme eteen ja toivoo, että saamme nauttia panoksestasi vielä useita vuosia eteenpäin.